Tekoälymurros ravistelee työelämää tavalla, jota emme ole kokeneet sitten teollisen vallankumouksen. Filosofi Frank Martela varoittaa tekoälyn kansakuntaa tyhmentävästä vaikutuksesta, mutta ehkäpä todellinen uhka onkin vanhentunut maailmankuvamme? Tyydymmekö vain viilaamaan prosesseja, vai olemmeko valmiita kyseenalaistamaan riittävän radikaalisti koko ajattelumme perustan? Professori Maria Strømmen tutkimus haastaa materialistisen maailmankuvan ja viitoittaa tietä uuteen työelämään, jossa ihmisen asiantuntijuus ei perustu tiedon käsittelyyn, vaan yhteyteen universaalin tietoisuuden kanssa.
Filosofi Frank Martela kirjoitti hiljattain pysäyttävän kolumnin siitä, kuinka lyhytvideot ja tekoälyyn nojautuminen uhkaavat tyhmentää kansakuntaa ja rapauttaa jopa demokratian edellytyksiä. Hänen huolensa on aiheellinen: jos keskittymiskykymme katoaa ja ulkoistamme ajattelun koneille, menetämme kykymme kriittiseen arviointiin ja syvällisen ymmärryksen rakentamiseen.
Mutta entä jos suurin uhka ei olekaan ajattelun ulkoistaminen, vaan se, että yritämme kohdata uuden ajan vanhentuneella ajattelulla? Olemme sitoneet yhteiskunnan ja työelämän tiukasti yksilöiden erillisyyttä korostavaan materialistiseen paradigmaan, joka saattaa olla perustavanlaatuisesti virheellinen.
Tiede haastaa materialismin
Uppsalan yliopiston nanoteknologian professori Maria Strømme on kansainvälisesti arvostettu tieteentekijä, joka tunnetaan muun muassa ”mahdottomana” pidetyn huokoisen magnesiumkarbonaatin (Upsalite) kehittämisestä. Hän on yksi harvoista materiaalitieteilijöistä, joka on kutsuttu pääpuhujaksi maailman talousfoorumiin (WEF) Davosiin. Hänen siirtymisensä nanoteknologiasta teoreettiseen tietoisuustutkimukseen ei siis ole kevyesti otettava sivupolku, vaan kokeneen tieteentekijän pyrkimys ratkaista tieteen suurin ”mahdoton” ongelma.
Strømmen tuore tutkimusartikkeli ”Universal consciousness as foundational field” ravistelee tieteen kenttää esittämällä, että tietoisuus ei synny aivoissa hermostollisten prosessien sivutuotteena, vaan tietoisuus itsessään on universumin perustavanlaatuinen kenttä – fyysisen maailman ja olemassaolon pohja.
Strømme seisoo tutkimuksessaan leveillä hartioilla, sillä samankaltaisiin johtopäätöksiin päätyivät aikoinaan muun muassa Einstein, Schrödinger, Heisenberg, Planck ja Bohm.
Miten todellisuus syntyy?
Strømmen teoria yhdistää kvanttifysiikan ilmiöt ns. kolmen periaatteen filosofiaan – Mieli, Tietoisuus ja Ajattelu.
Hänen mallissaan Mieli (Mind) edustaa universaalia luovaa älykkyyttä ja puhdasta potentiaalia, joka on kaiken materian lähde. Se vastaa kvanttikentän tilaa, jossa kaikki mahdollisuudet ovat olemassa yhtä aikaa. Tietoisuus (Consciousness) on puolestaan universaali kyky, joka mahdollistaa itsetietoisten järjestelmien synnyn biologisen evoluution kautta.
Kaiken ytimessä on Ajattelu (Thought), joka ei tässä tarkoita vain pään sisäistä puhetta. Ennemminkin se on aktiivinen operaattori, eräänlainen luonnonvoima. Strømme kuvaa matemaattisesti, kuinka universaali ajattelu ”romahduttaa” (collapses) rajattoman potentiaalin tietyksi muodoksi, ajaksi ja materiaksi – samalla tavalla kuin aaltofunktio romahtaa kvanttifysiikassa havainnon seurauksena.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että todellisuus ei ole kiinteä, meistä riippumaton kokemisen tausta, vaan se luodaan ja eriytetään muodottomasta ykseydestä joka hetki uudelleen näiden kolmen periaatteen kautta.
Työelämän kvanttihyppy: Kilpailusta ykseyteen
Jos otamme Strømmen väitteet todesta, olemme valtavan murroksen kynnyksellä. Hänen mallinsa mukaan erillisyytemme on illuusio ja kaikki yksilöllinen kokemus nousee yhdestä yhtenäisestä perustasta.
Mitä tämä tarkoittaa käytännön työelämälle?
Nykyisessä materialistisessa maailmankuvassa todellisuus koostuu erillisistä palasista: sinusta, minusta, yrityksistä ja valtioista, jotka kilpailevat rajallisista resursseista. Tässä pelissä toisen voitto nähdään automaattisesti toisen tappiona, eikä menestymistä arvioida kokonaisvaikutusten kannalta.
Tämä ajattelumalli on tullut tiensä päähän. Sen hintana ovat kestämätön luonnonvarojen kulutus, sekä globaali, valtioiden välinen armoton nollasummapeli, joka uhkaa miljoonien ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Kun erillisyys on totuus, yhteinen etu jää aina toissijaiseksi, ja pelko ohjaa päätöksentekoa.
Nondualistisen ajattelumallin mukaan tärkeimmäksi nousee yhteys yhtenäiseen perustaamme. Organisaation tai valtion menestyminen ei voi määritelmällisesti syntyä toisten kustannuksella, vaan kyvystä integroitua parhaalla mahdollisella tavalla kokonaisuuteen. Tällaisessa ajattelussa todellinen menestys tarkoittaa sellaisen tasapainon ja harmonian löytämistä, joka auttaa kokonaisuutta kehittymään kypsemmäksi ja ehyemmäksi versioksi itsestään. Käytännössä tämä tarkoittaa symbioottista yhteistyötä, jonka päämääränä on koko yhteisön hyvinvoinnin optimointi.
Tekoäly jauhaa dataa, ihminen luo uutta
Tässä palaamme Frank Martelan huoleen. Kriittisen ajattelun kehittäminen on elintärkeää, jotta voimme paremmin ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja välttää yksinkertaistavia nollasummapelejä. Tiedon käsittely ja ongelmaratkaisutaidot eivät kuitenkaan enää riitä tulevaisuuden työelämässä. Jos työelämä nähdään vain tiedon käsittelynä ja prosessointina, tekoäly voittaa meidät mennen tullen. Tekoäly on mestari käsittelemään vanhaa dataa, mutta on tärkeää huomata, että se ei luo uutta samalla tavalla kuin elävä mieli.
Strømmen nondualistisessa teoriassa Universaali Mieli on kaiken luovan älykkyyden lähde. Universaali Ajattelu on puolestaan mekanismi, joka muuttaa potentiaalin todellisuudeksi ja kokemukseksi.
Todellinen innovaatio, joka vie ihmiskuntaa ja yrityksiä eteenpäin, ei synny vanhan datan pyörittämisestä. Se syntyy siitä hetkestä, kun hiljennämme oman henkilökohtaisen, pörräävän ajattelumme ja saamme yhteyden universaaliin älykkyyteen. Tämä yhteys luo oivalluksen, joka ei pohjaudu pelkkään dataan. Tekoäly ei tee oivalluksia – se operoi ja yhdistelee vain olemassa olevaa dataa monimutkaisten algoritmiensa varassa.
Uuden ajan asiantuntijuus
Jos hyväksymme, että todellisuus on pohjimmiltaan ei-materiaalinen tietoisuus, työelämän arvot ja tavoitteet muuttuvat radikaalisti.
Ymmärrys siitä, että erillisyys on illuusio, tekee nollasummapelistä naiivia ja tarpeetonta. Tämä avaa oven aidolle, rajat ylittävälle yhteistyölle. Toimintalogiikka muuttuu resurssikamppailusta ekosysteemien vaalimiseksi.
Datan murskaaminen ei ole asiantuntijan tärkein taito (sen hoitaa tekoäly paljon paremmin), vaan kyky ”kuunnella hiljaisuutta” ja ammentaa ratkaisuja laajemmasta tietoisuuden kentästä. Oikeat ratkaisut nousevat usein intuitiivisena tietona, paljon ennen kuin ne voidaan perustella logiikalla. Tulevaisuuden asiantuntijan täytyy kehittää taitojaan olla yhteydessä laajempaan tietoisuuden kenttään ja luoda uutta tästä yhteydestä. Silloin tekoäly ei kilpaile älykkyytemme kanssa, vaan toimii tukenamme.
Lopuksi
Frank Martela on oikeassa: meidän ei pidä antaa ajattelumme surkastua. Mutta ratkaisu ei ole kilpailla koneiden kanssa siinä, missä ne ovat hyviä, vaan kehittää niitä taitoja, jotka tekevät ihmisistä ainutlaatuisia. Työelämän suurin murros ei tule teknologiasta, vaan tietoisuudesta – siitä oivalluksesta, että emme ole täällä selviytymässä yksin nollasummapelin nappuloina, vaan luomassa todellisuutta yhdessä.
Ehkäpä todellinen ratkaisu on uskaltaa kysyä Strømmen tavoin: Kuka minä todella olen?
Vastaus saattaa muuttaa paitsi työelämän, myös koko maailman.
Kirjoittaja Ari-Pekka Skarp on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka tekee väitöstutkimusta nondualismista. Ari-Pekan teos Mindfulness, mielenselkeys ja myötätunto (Basam Books, 2023) on syvällisiä oivalluksia herättelevä selviytymisopas kaikille nykyajan digi-yhteiskunnan ihmisille, ja se löytyy myös äänikirjana. Tutustu myös Ari-Pekan isännöimään suosittuun Mielen laboratorio -podcastiin sekä verkkokurssiin Mindfulness Survival Kit, joka auttaa rakentamaan yksilöllisiä harjoituspolkuja meditaatioon ja vähentämään haittavaikutuksia.
Tammikuussa alkaa Turun kesäyliopistossa Ari-Pekan ja Janne Kontalan vetämä Meditaatio-ohjaajakoulutus. Huhtikuussa alkaa Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa Ari-Pekan vetämä Voimavarakeskeinen mindfulness-ohjaaja 25op -koulutus.
Tietoisuustaidot 