Mindfulness on tärkeä voimavara miljoonille ihmisille ympäri maailman – ja potentiaalia sen käyttöön olisi varmasti vielä paljon enemmänkin. Mindfulness-harjoitusten hyödyllisistä vaikutuksista julkaistaan joka vuosi satoja vertaisarvioituja tutkimuksia. Lisäksi saatavilla on valtava määrä elämäntaitokirjallisuutta, ohjattuja äänitteitä ja videoita, sekä meditaatio-appeja. Suuren suosion vuoksi harjoituksia käytetäänkin runsaasti omahoitona esimerkiksi stressin tai ahdistuneisuuden vähentämisessä. Lukuisat työpaikat järjestävät myös henkilöstölleen erilaisia mindfulness-työpajoja ja säännöllisesti ohjattuja harjoitustuokioita työhyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tieteellinen tutkimusnäyttö harjoitusten hyödyistä on tuonut mindfulness-harjoitukset terveydenhuollon ammattilaisten työvälineiksi. Suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa mindfulness-harjoitukset ovat olleet mukana jo kymmenen vuoden ajan. Yhä useampi ihminen saa siis nykyään suosituksia mindfulness-harjoitusiin vapaa-ajan harrastuksissa, työpaikalla ja vaikkapa työterveyshuollon vastaanotolla.
Samaan aikaan osalle ihmisistä tietyt harjoitukset ja niihin liittyvät maailmankatsomukselliset seikat tuovat selkeitä haittavaikutuksia, jotka tulisi ottaa paremmin huomioon. Koska mindfulness-harjoituksia käyttävien ihmisten lukumäärä on kasvanut valtavasti, myös haittavaikutuksia saavien ihmisten lukumäärä on vastaavasti kasvanut. Nykyään tuleekin yhä useammin vastaan ihmisiä, joille nämä harjoitukset eivät ole olleet pelkästään hyödyllisiä, vaan ne ovat tuoneet mukanaan erilaisia ongelmia, kuten aistiyliherkkyyttä tai eheän minäkokemuksen horjumista.
On hyvä huomata, että perinteisesti meditaatioharjoitusten piiriin on päätynyt paljon pienempi osa ihmisistä. Lisäksi nämä ihmiset ovat valikoituneet meditaatioharjoitusten piiriin erilaisten pitkien henkilökohtaisten prosessien kautta. Tässä prosessissa suodattavina tekijöinä ovat toimineet esimerkiksi maailmankatsomukselliset seikat, hengelliset tavoitteet ja toisaalta meditaatioperinteiden opettajien kanssa tehty pitkäjänteinen työskentely, jossa on selkeytynyt olisivatko meditaatioharjoitukset hyödyllinen polku juuri tälle yksilölle. Nyt kun mindfulness ja monet muut meditatiivisen työskentelyn muodot ovat popularisoituneet, niiden pariin päätyy huomattavasti suurempi joukko ihmisiä, eivätkä nämä ihmiset ole erityisesti valikoituneet nimenomaan meditaatiotyöskentelyyn. Eipä siis olekaan mikään ihme, että harjoituksia päätyy tekemään myös iso joukko sellaisia ihmisiä, joille nämä harjoitukset eivät sovi tai jotka tarvitsisivat tarkkaa ohjausta meditaatioharjoitusten tekemiseen. Olen kirjoittanut lyhyen yhteenvedon yleisimmistä haittavaikutuksista aiemmassa postauksessani.
Mindfulness ja muut meditatiivisen työskentelyn muodot ovat vielä suhteellisen uusi asia länsimaisen terveydenhuollon piirissä. Tämän vuoksi harjoitusten haittavaikutuksista, niiden ennaltaehkäisystä ja niiden vähentämisestä ei ole vielä kertynyt paljoa tietoa – eikä olemassa olevasta tutkimusnäytöstäkään olla laajasti perillä. Valtaosa harjoituksia ohjaavista ammattilaisista niin terveydenhuollon piirissä, kuin erilaisissa hyvinvointipalveluissakin, omaa varsin lyhyen kokemuksen harjoituksista ja niiden ohjaamisesta. Siksipä onkin luonnollista, ettei osaamista haittavaikutuksista tai niiden parissa työskentelystä ole juuri kertynyt.
Yleisesti voisi sanoa, että jokaisen harjoituksia ohjaavan ammattilaisen tulisi tunnistaa yleisimmät harjoituksiin liittyvät haittavaikutukset. Vain sitä kautta on mahdollista lähteä ylipäänsä tutkimaan millaiset harjoitukset voisivat sopia paremmin kyseiselle henkilölle, tai olisiko syytä keskeyttää harjoitusten tekeminen kokonaan. Tietysti tämä ymmärrys on hyödyllistä kenelle tahansa ihmiselle, joka harjoituksia tekee, sillä aina ei välttämättä osaa edes yhdistää näiden vaikutusten liittyvän meditaatioharjoituksiin. Seuraava askel on tutkia millaiset vaihtoehtoiset työskentelytavat olisivat mahdollisia. Tähän tarvitaan jo hieman enemmän kokemusta, mutta monissa tapauksissa verrattain pienilläkin muutoksilla voidaan edelleen jatkaa harjoitusten parissa, etenkin jos ne koetaan muutoin hyödyllisiksi.
Vastatakseni lisääntyneeseen tarpeeseen ymmärtää näitä asioita, olen rakentanut tutkimustietoon pohjautuvan suomenkielisen online-kurssin. Kurssi tarjoaa tietoa mindfulnessin yleisten haittavaikutusten tunnistamiseen, niiden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Kurssin sisältö pohjautuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön, sekä omaan 25 vuoden mittaiseen kokemukseeni erilaisista meditaatioharjoituksista, sekä niiden ohjaamisesta ja käytöstä asiakastyössä. Kurssi sopii sekä mindfulnessia työssään käyttäville ammattilaisille, että meditaation harjoittajille itselleen: https://mielenlaboratorio.thinkific.com/courses/mindfulness-survival-kit
Kirjoittaja Ari-Pekka Skarp on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka tekee väitöstutkimusta nondualismista. Ari-Pekan teos Mindfulness, mielenselkeys ja myötätunto (Basam Books, 2022) on syvällisiä oivalluksia herättelevä selviytymisopas kaikille nykyajan digi-yhteiskunnan ihmisille ja se löytyy myös äänikirjana. Tutustu myös Ari-Pekan isännöimään suosittuun Mielen laboratorio -podcastiin, sekä verkkokurssiin Mindfulness Survival Kit, joka auttaa vähentämään meditaation haittavaikutuksia ja rakentamaan yksilöllisiä harjoituspolkuja.
Tietoisuustaidot 